Sitä sun tätä

Päivä heinäpellolla oli upea kokemus. Viimeksi olen heinättänyt seipäille, joten jo oli aika päästä paalausta katsomaan ja ruumista paalien mätöllä testaamaan. Hyvin kesti paikat ja hyvä mieli on siitä, että saalis on nyt suojassa ylisillä, josta niitä talvella pääsevät lampaat ja hepat rouskuttelemaan.

Tein Marille (10v) sinisestä Marimekon kukkakankaasta koululaukun. Siinä on puuvillakankainen vuori ja vetoketju, joka on jätetty molemmista päistä sen verran vajaaksi, että kantohihnan mahtui ompelemaan kiinni vetoketjun kohdalle ja että hihna pysyy suorana. Hihna on myös vahvistettu puuvillakankaalla. Kassin vuoriin ompelin pienen taskun pikkutavaroille. Kassi lähtee postiin huomenna! Mukavaa loppulomaa ja Iloista koulun alkua Marille toivottaa täti;)

Tuohitöihin hurahdin kurssin jälkeen ja jotain olen itseksenikin aikaan saanut, tässä muutamia tähän astisia. Omat ideat alkavat puskea esiin tekemisen myötä. Tekemällä oppii, -siis virheitä tekemällä, ammattilaiset voi niille vapaasti näitä kuvia katsellessa naureskella.

Suorakaiteen muotoisen vakan tekemistä kokeilin tässä mukivakassa, jonka reunaa en vahvistanut. Tuohi oli hiukan likaista kokemattoman käsittelyni seurauksena, mutta käsittelin nauhat liimauksen jälkeen ruokaöljysienellä, jolloin sain sitä vähän puhtaammaksi.

Tuohivakka on monikäyttöinen säilytysastia. Tämän vakkasen reunan vahvistin metallilangalla, melko siististi sen sainpiiloon punottua, vaikka jatkokohta hieman käteen tuntuukin.

Kännykkäkotelon jos tekisi suurempaan kokoon niin siinähän se olisi kontti, mutta vasta ensi kesänä otan sen isomman työnalle. Tässä kuitenkin kokeilin noita käännöksiä pienemmässä koossa. Nauhat ja lukkohan tästä vielä puuttuu.

Servettitelineeseen kokeilin ensimmäisen kerran suoraa punontaa.

Tuohesta saa myös kaunista tasoa, tässä kokeilin pannunalusen tekemistä. Tämä on keskeltä ontto, mutta kiinteäksi kaksikerroksiseksikin tämän voisi tehdä.

Avainkotelosta puuttuu vielä ripustuslenkki avaimille. Nätimmän saa ohuesta nauhasta punomalla.

Tämän korin tein kurssilla Heikki open opastuksella. Siitä tuli mielestäni oikein hieno. Hieman jo kuivumaan päässeistä pajuista sain jonkinmoisen kyhäelmän itekseni kotona aitan seinälle tehtyä. Suurin ongelma oli siinä, kun en saanut pohjaa kiinnitetyksi alustaan kunnolla ja se irtosi kesken tekemisen, no tekemällä oppii hankkimaan kunnon välineetkin.

Kun on alkuun päästy niin sitten vaan jatketaan. Keräsin tuohta mukavan kasan, kiitos Harrin joka kutsui tuohia kiskomaan. Tein kotona tämän tuohikorin, johon kokeilin tuota pykäreunaa.

Tuohiperäpuukko syntyi toisena kurssipäivänä.