Olihan meillä joskus Alhon kanoja, tipuja ja kukkokin
Kanoja, tipuja ja kukko!
Kanalassa kanasemme villiintyivät hautomaan niin, että pieni karjakeittiö kävi väelle talvella ahtaaksi. Ulkokanalassa ja pihamaalla, missä he kesällä päivisin vapaina tepastelivat tilaa kyllä riitti.
Maatiaiskanat ja kukko olivat puhdasta Alhon kantaa. Kanat olivat iältään yhdestä kolmeen vuotiaita.
Alhon kanta on harvinainen ja suojeluohjelmaan
kuuluva, jolle olisi voinut halutessaan hakea maatiaistukea.
Luovimme koko katraasta kerralla, koska toivoimme, että ne jatkavat yhtenä parvena samassa paikassa. Niillä oli selkeä ja hyvä hierarkia omassa parvessa. Maatiaskanojen hoidosta ja säilytysohjelmasta saa lisätietoa netistä.
Kanojen pito on ollut pihapiiriä elävöittävää ja se oli hauska harrastus. Maatiaiskanat ovat innokkaita hautomaan, mikäli munia ei päivittäin kerätä, ne istahtavat mielellään hautomaan pesään. Kanat munivat keskimäärin munan päivässä.
Niiden ravinto määräytyy pitkälti sen mukaan, ovatko ne vapaita tonkimaan ruokansa pihalta
itse vai ovatko ne suljettuina sisätiloihin.
Kanasemme saivat pääsääntöisesti ruoaksi munituspunahelttaa ja kauraa sekä puhdasta vettä. Kalkkia he saivat myös säännöllisesti, lisäksi hiekka on kanoille tärkeä, elleivät he saa hakea sitä itse pihalta. Kanat syövät kaikkea kotitaloudesta yli jäävää ruokaa. Hiekkakylpymahdollisuus on hyvä järjestää sisällä oleville kanoille.
Kantamme kylmänkesto oli hyvä ja he kävivät mielellään ulkona aina lumen tuloon asti. Tälle
kanaparvelle riitti hyvin yksi kukko, koska valtataistelua useamman isännän välillä on syytä välttää.
Luopuminisen syy meillä oli uusi harrastus, joten hoito tuotti ongelmia. Kanoja hankitan taas sitten kun siihen on aikaa, on ne niin vekkuleita seurattavia.
Päivi
Kanalassa kanasemme villiintyivät hautomaan niin, että pieni karjakeittiö kävi väelle talvella ahtaaksi. Ulkokanalassa ja pihamaalla, missä he kesällä päivisin vapaina tepastelivat tilaa kyllä riitti.
Maatiaiskanat ja kukko olivat puhdasta Alhon kantaa. Kanat olivat iältään yhdestä kolmeen vuotiaita.
Alhon kanta on harvinainen ja suojeluohjelmaan
kuuluva, jolle olisi voinut halutessaan hakea maatiaistukea.
Luovimme koko katraasta kerralla, koska toivoimme, että ne jatkavat yhtenä parvena samassa paikassa. Niillä oli selkeä ja hyvä hierarkia omassa parvessa. Maatiaskanojen hoidosta ja säilytysohjelmasta saa lisätietoa netistä.
Kanojen pito on ollut pihapiiriä elävöittävää ja se oli hauska harrastus. Maatiaiskanat ovat innokkaita hautomaan, mikäli munia ei päivittäin kerätä, ne istahtavat mielellään hautomaan pesään. Kanat munivat keskimäärin munan päivässä.
Niiden ravinto määräytyy pitkälti sen mukaan, ovatko ne vapaita tonkimaan ruokansa pihalta
itse vai ovatko ne suljettuina sisätiloihin.
Kanasemme saivat pääsääntöisesti ruoaksi munituspunahelttaa ja kauraa sekä puhdasta vettä. Kalkkia he saivat myös säännöllisesti, lisäksi hiekka on kanoille tärkeä, elleivät he saa hakea sitä itse pihalta. Kanat syövät kaikkea kotitaloudesta yli jäävää ruokaa. Hiekkakylpymahdollisuus on hyvä järjestää sisällä oleville kanoille.Kantamme kylmänkesto oli hyvä ja he kävivät mielellään ulkona aina lumen tuloon asti. Tälle
kanaparvelle riitti hyvin yksi kukko, koska valtataistelua useamman isännän välillä on syytä välttää.Luopuminisen syy meillä oli uusi harrastus, joten hoito tuotti ongelmia. Kanoja hankitan taas sitten kun siihen on aikaa, on ne niin vekkuleita seurattavia.
Päivi
Kommentit
vieläkö kanat ovat sinulla ja hengissä?
Meillä sattui omassa kanatarhassa viime yönä
sellainen vahinko, että minkki oli päässyt sisään, ja ottanut hengiltä suuren osan kanoistamme.
Emme ole vielä päättäneet, otammeko uusia vasta keväällä, mutta tämä ilmoituksesi osui silmiini tänään niin sopivasti.
Omat kanamme ovat kiuruvetistä alkuperää (ei enää puhtaita, sillä joukossa on ollut tuttavalta pohjanmaalta saatua kantaa). Jäljellä on kukko ja viisi kanaa.
Ilmoittelisitko, mikä on tilanne, eli olisiko vielä ylimääräisiä.
Yst. terv. kaima
Email: pheikkin (miukumauku) gmail.com
Kanat lähtivät meiltä melkein kaikki Sipooseen, osa jäi tänne lähiseudulle, kun ei saatu kiinni/raaskittu niitä sillä kertaa enempää säikytellä päiväsaikaan.
Ehkäpä tätä hiljaisuutta ei mekään kestetä, varsinkaan sitten kun ilmat alkaa lämmetä. Talvella lämmityksessä ja hoitamisessa on oma vähän isompi hommansa meillä, kun navetassa ei ole muita asukkaita. Luulenpa, että täytyy niitä veijareita ottaa taas keväällä meillekin pihaa hoitamaan.
Kovia nämä Alhot ovat hautomaan, joten luulen, että saadaan niitä muutama tipu tuolta minne niitä annettiin.
Harmi ja ihme miten mahtava tuholainen piskuinen minkki voi kanoille olla. Otan osaa!
Toivon että iloisiin joulunodotuksiin kuitenkin suru kääntyy siellä teilläkin ja löydätte uusia tilalle sitten kun siltä tuntuu. Paljon on ollut kyselyitä kanoista,pitää varmaan muuttaa im memorial tekstiksi tämä entinen:)
terkuin Päivi